keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Atsalea selvisi sittenkin talvesta!

Luulin että japaninatsaleani ei olisi selvinnyt hengissä talvesta, onneksi olin väärässä! 
Alla kuva viime keväältä, atsalea on yksi ehdottomista suosikeistani! :)

5 kommenttia:

  1. Hyvä ettet vielä ehtinyt tarttua lapioon! Itse tuhosin kuolleeksi luulemani rinneangervon taimen -täytyi tietenkin uteliaana hajoittaa paakku ja katkoa versot kun ihmettelin mihin se oli kuollut. Sillä olikin vielä ihan elävä tyvi, mutta taimi oli sen käsittelyn jälkeen mennyttä... Noh, tässä tapauksessa menetys ei kyllä ollut suuri. ;) Aiemman postauksesi suklaakirsikka kuulostaa herkulliselta! Itsekin sellaista hypistelin Multasormessa, harmi vaan ettei sille tällä hetkellä olisi järkevää istutuspaikkaa.

    VastaaPoista
  2. Valtavan kaunis ja sopii tuohon kivikkoon.

    VastaaPoista
  3. Vaahteramäki: onneksi en tarttunut lapioon! Kerrankin olin kärsivällinen ja annoin aikaa kasville herätä. :D Syrikän parturoin jo oksistaan lyhyeksi kun luulin että se on kuollut. Siinä oli puolet oksista kuolleita ja puolet olikin vielä elossa. Onneksi se tekee tyvestä uusia versoja niin en sitä ihan kokonaan onnistunut tuhoamaan...
    Joo mieheni oli kovin pettynyt kun ei se kirsikka maistukaan suklaalle! :D

    Tiina: on todella kaunis juu, siksi olinkin aluksi todella harmissani kun luulin ettei se selvinnyt. Ilo oli sitäkin isompi kun se alkoi kasvattamaan kukkanuppuja. Hiukan vielä jännittää että miten tekee lehdet kun vanhatkin on vielä kiinni.

    VastaaPoista
  4. Onnea! Minulla ei ollut aivan yhtä hyvä tuuri :(

    VastaaPoista
  5. Blogger hävitti aiemman vastaukseni näköjään.

    Vaahteramäki: joo, onneksi en tuhonnut tuota! Syrikän onnistuin parturoimaan lyhyeksi kun luulin että se olisi kuolllut. Siinä oli puolet oksista kuolleita ja puolet elossa, onneksi tekee silmuja alhaalta joten sekin jäi henkiin. :)

    Mieheni oli kovin pettynyt kun ei tuo suklaakirsikka olekaan suklaan makuinen, tai kirsikoita valmiilla suklaakuorrutuksella! :D

    Tiina: on kaunis ja onneksi säilyi hengissä, kerkesin jo kovasti surra ettei tuo selvinnyt, ilo oli sitäkin suurempi kun tuo alkoi tehdä kukkanuppuja.

    Eija: voi harmi! Ymmärrän hyvin pettymyksesi. :(

    VastaaPoista